Polaroid Photo

Pictures from Muutoksen tuuli

Muutoksen tuuli

tavallisen naisen tavallista elämää

pe
3
syys '10

Sielun lepo

Kyllä sieluni taas sai levätä, kun aamulla kampesin kohti tuulista järvenrantaa. Kuinka hyvälle sen tuoksu tuntuukaan sieraimissa, kun kaikki aistit ovat vasta heräilemässä. Samalla saan nähdä kuinka, kaksi minulle niin rakasta ja tärkeää karvaturpaa, nauttivat menostaan, tanner vain tömisee jalkojensa alla.

Tämän sieulu rauhan haluaisin antaa myös rakkaalle ystävälleni, jolla on raskaat ajat sekä hätä. Toivoisin voivani olla nyt niin lähellä, että saisin ottaa häntä kädestä kiinni ja silittää hiuksia. Olla hiljaa rinnalla. Haluan sinun tietävän, että vaikka olen kaukana, olen lähellä. Ajatuksen siivin tulen, otan sinua kädestä ja silitän hiljaa hiuksiasi. Tiedän sinun selviävän, vaikka romahtaisit. Tiedän sinun jaksavan, vaikket jaksaisikaan. Tiedän elämän kantavan, vaikkei se siltä tuntuisikaan. Tiedän sisälläsi myrskyävän, olevan kysymyksiä täynnä, mutta tiedän tyynenkin tulevan, vastauksia tuskin koskaan saat. Se kuuluu elämään. Irtipäästäminen on suurinta sekä vaikeinta rakkautta jota voimme toinen toisellemme antaa, silloin kun aika on. Tämän levollisuuden, rauhan haluaisin sinunkin saavuttavan ja tiedän, että joku päivä kohtaat sen.

Kommentit pois päältä artikkelissa Sielun lepo

Comments are closed.