Polaroid Photo

Pictures from Muutoksen tuuli

Muutoksen tuuli

tavallisen naisen tavallista elämää

pe
7
elo '09

Lisää ystävyyttä

Päätin jatkaa valitsemallani tiellä, kirjoittamalla ystävyydestä. Tällä kertaa tosin ihmisten välisestä. Olen tässä viimeisen viikon tai kahden aikana ymmärtänyt, kuinka hyvää olisi tehnyt irrottautua ennemmin jo sosiaalisen elämän ja siihen liittyvien suhteiden ylläpitoon. On ollut mahtava huomata, miten ympäriltäni löytyy ihmisiä, joiden uskon aidosti välittävän minusta, ja kyllä minä välitän aidosti heistä. Eilen vietin aivan ihanan illan ystäväni kanssa Taiteiden yössä (tiedät kyllä olevasi juuri sinä :)), voi kuinka minusta tuntuikaan ihanalle kiertää ja katsella asioita ystävän kanssa. Puhuimme tyttöjen juttuja, vietimme aikaa yhdessä, nauroimme keskenämme ja totesimme olevamme monessa asiassa samalla aaltopituudella. Kuinka se tuntuikaan aidolle, hyvälle. Hetki joka tallettuu tunnemuistona sydämeeni.

Eräs päivä taaksepäin puhuin kauempana asuvan ystäväni kanssa yöllä siitä, kuinka kuusi ja puoli vuotta sitten olimme samassa tilanteessa, naputimme öisin koneita hän kotonaan ja minä kotonaan. Puhuimme esikoistemme kasvusta ja kakasta, naurusta ja äitiyden ilosta, surusta, elämästä. Olimme nuoria, tosin sitä olemme vieläkin, ikinuorina. Ihailen hänen rohkeuttaa toteuttaa elämäänsä sellaisena kuin hän sen näkee, ihailen hänen kykyään ottaa elämä vastaan täydellä antaumuksella, tuntea, katsoa elämää silmästä silmään. Rehellisesti sanottuna, minulla olisi monessa kohtaa rohkeus, sekä päättäväisyys pettänyt. Ihailen häntä suuresti. Ihana ystäväni.

Olen saanut kokea myös uutta ystävyyttä. Hiljalleen se on saanut itää puolentoista vuoden aikana ja nyt kevään, kesän aikana se on puhjennut kukkaan. Tunnen, että minua kuunnellaan, minä kuuntelen. Minua ymmärretään, minä ymmärrän ystävääni. Moni asia jotka liittyvät elämään, äitiyteen menee erittäin samaa linjaa. Saamme yhdessä parantaa maailmaa. Oikein odotan, että pääsemme viettämään tyttöjen iltaa, vaikka sitten lasten kera, sekä höpöttelemään kunnolla. Kyläilyt puolin ja toisin on vähintään tunnin, yleensä kolme :) Puhuttavaa riittää aina vaan, sekä siihen päälle vielä puhelimet laulaa. Aivan ihana ihminen, välitän hänestäkin koko sydämelläni.

Ympärilläni on siis harvapäinen joukko ystäviä, mutta olen saanut huomata, että antamalle heille palan minusta, saan minäkin palan heistä. Toivon tämän harvapäisen joukon pysyvän harvapäisenä, mutta sitäkin rakkaampana ja tiiviinä läpi koko loppuelämäni. On ihana ollut huomata, että vaikka asun minulle edelleen vieraassa ympäristössä, olen saanut löytää elämääni uusia ihmisiä matkan varralle, saaden vaalia pysyvää ja uutta rintarinnan.

Kommentit pois päältä artikkelissa Lisää ystävyyttä

Comments are closed.